Tekemistä

Melonta

Sodankylän erämaiset, metsäalueilla virtaavat joet ja aavojen suoalueiden halki mutkittelevat uomat avaavat melojalle maiseman, jota harva on nähnyt.

Melonta

Sodankylässä on runsaasti erämaisia, kauniita ja kalaisia jokia, jotka sopivat mainiosti myös aloittelijoille ja lapsiperheille. Myös haastavampia koskiosuuksia löytyy muutamilta reiteiltä, jotka sopivat kokeneille melojille. Linkeistä löydät suuntaa antavat kartat reittien alku- ja päätepisteille.

Kalastus kannattaa ottaa osaksi melontaretkisuunnitelmia. Huolehdithan ennen melontareissua luvat kuntoon, katso Eraluvat.fi.

Sodankylän vesireitit

Varsinaisia vesireittejä Sodankylässä löydät Jeesiöjoelta, Kelujoelta, Sattasjoelta, Tankajoelta sekä Vaisko- ja Raudanjoelta. 

  • Jeesiöjoen vesireitti 1, TepsaJeesiö, 23 km, 8-10 h. Kittilän suunnasta virtaava Jeesiöjoki yhdistyy Sodankylän keskustassa Kitiseen. Reitti sopii aloittelijoille sekä lapsiperheille. Joki on kevyesti virtaavaa ja suurelta osin suvantomaista. Reitti alkaa Tepsan kylän sillan kohdalta mielenkiintoisen mutkikkaana. Matkan edetessä joki muuttuu suvantomaisemmaksi, 11 kilometrin päässä alkupisteestä on nivapaikka Sarrinivan (myös: Sarviniva) erotusaidan kohdalla. Porokämpän ranta on yksityisomistuksessa. Joki jatkuu suvantona Jeesiön kylälle saakka, jossa on helppo koski. Leväsaaren kohdalla tehdään jokirannassa heinää vielä tänäkin päivänä. Reitti saapuu lopulta Jeesiön kylään.
  • Jeesiöjoen vesireitti 2, JeesiöSodankylä, 44 km, 1-2 vrk. Reitti sopii aloittelijoille sekä lapsiperheille. Jeesiön kylästä alkava reittiosuus on suvantoa, jossa vesikasvillisuus on runsasta ja virtaus hyvin vähäistä. Nivaosuus alkaa Perttamo-ojan suulta ja jatkuu ohi kauniin Konttisenniemen. Autionivasta 2 km alavirtaan ovat helpot Suutajankoski ja Vääräkkäkoski. Helpohkoja ovat myös 10 km Jeesiöstä oleva Sotakoski ja sitä seuraava Joukhaiskoski, jonka jälkeen alkaa 13 km pitkä suvanto-osuus. Korusnivaa seuraa 2 km pitkä Kissasuvanto, jonka jälkeen Juontoniva aloittaa niva-osuuden. Nivoissa virtaus kuljettaa kanoottia kevyesti. Ämpärisaaren ohitettua tulee Satinkijyrhämä. Naamakoski päättää niva-osuuden, jossa välillä on myös pieniä lyhyitä koskia. Kaikki kosket ja nivat ovat turvallisia laskea. Loppumatka, noin 5 km, on jälleen suvantoa. Reitti päättyy kirkonkylän leirintä-alueen rantaan, jossa on veneenlaskuluiska ja kahvila.
  • Kelujoen vesireitti, SiurunmaaSodankylä, 21 km, 8-10 h. Kelujoki saa alkunsa Kelujärvestä ja laskee Kitiseen. Reitti on helppo ja sopii myös perheille. Reitti alkaa Siurunmaan kylästä, Kuokkasentien sillan yläpuolelta. Aluksi kasvillisuus on runsasta, mutta se vähenee reitin edetessä. 5 km kohdalla on Kaunisniemen puolikota, jossa voi tulistella. Rovajoen yhdistyessä Kelujokeen uoma levenee. Virtaus on rauhallista. Soutunivan pienen kosken alapuolella kannattaa narrata harjusta. Joki jatkuu pienien nivojen ja suvantojen vuorotellessa. Juontokoskella kanootti voi kuivan kesän aikaan saada pohjakosketuksia. Kosken jälkeen jatkuu kivikkoinen Kaivosniva, jonka kanootilla helposti ohittaa. Kinnisen korvallisen sillan alapuolella on matala paikka, jossa vähävetisenä aikana joutuu kanoottia taluttamaan muutaman metrin. Kilometriä myöhemmin Kelujoki laskee Kitiseen, ja reitin päätepiste on Nilimellan rannassa Sodankylän keskustassa.
  • Sattasjoen vesireitti 1, Nuttion kämppäRajala, 15 km, 5-7 h. Sattanen on kirkasvetinen joki, joka saa alkunsa Pomokairasta. Joen kalastoon kuuluvat taimen, harjus, siika, hauki ja ahven. Reitti alkaa Nuttion kämpältä hitaasti virtaavana suvantona. Ensimmäinen, helppo koski on 3 km kohdalla. Suvannot ja helpot kosket vuorottelevat. Sorvusköngäs on vaikea laskettava: suositeltavaa on taluttaa kanootti rantoja pitkin. Köngäs on maisemiltaan upea, ja rauhoittuu joen leventeeseen. Ennen Pahkakoskea on syvä, helppokulkuinen niva, sen jälkeen kevytvirtainen suvanto ja helpohko Jäneskoski. Könkäänpalon kohdalla on helppo 200 metrin koski. Suvannon jälkeen saavutetaan Sattaspirtti, jonka jälkeen alkaa 300-metrinen, helppokulkuinen Ylikoski. Kuivakoski sen sijaan on alaosaltaan matalahko, ja kanoottikulkuista uomaa on vaikea löytää. Viimeinen kilometri ennen Rajalan kylää on suvantoa. Reitti päättyy Rajalan kylään. 
  • Sattasjoen vesireitti 2, RajalaSattanen, 27 km, 8-10 h. Kotinivan jälkeen alkaa 2,5 km pitkä Kotisuvanto, jonka päättää helppo Kielisenkoski. Kielisenkosken alla Sattasjokeen laskee Saittajoki. Jokisuuta seuraavat Saittasuvanto ja Koppeloniva. Saittajyrämän jälkeen alkaa pitkä nivaosuus, jonka virta jouduttaa matkantekoa mukavasti. Sovasjoki yhtyy Sattasjokeen 5,5 km kohdalla. Pienien koskien ja nivojen vuorotellessa saavutaan 11 km:n kohdalla olevalle Sattaskönkäälle, jossa kanootti kannattaa taluttaa kosken länsirantaa könkään ohi. Peura- ja Väkevänivan jälkeen tulee 13 km:n kohdalla Pitkäkoski, jossa isot kivet ovat vaarallisen lähekkäin uomalla. Kanootti kannattaa taluttaa etelänpuoleista rantaa Pitkäkosken ohi. Kosken jälkeen alkaa 8 km:n suvanto-osuus, jonka puolivälissä on Tuohisaarenniva. Majavanivan jälkeen tullaan Kurkisuvantoon. Sattasjoki jatkuu hyväkulkuisina nivoina Sattasen kylään saakka. Huomaathan, että Kelukosken voimalaitos vaikuttaa Sattasjoen alapuoliseen vesistöön 10 kilometriä jokisuulta ylävirtaan.
  • Tankajoen vesireitti, NelostiePurnumukka, 15 km, 5-6 h. Reitti sopii perheille ja aloittelijoille, niin kanootilla kuin kajakilla melottavaksi. Tankajoki virtaa Vuotson ja Saariselän tuntureiden välisillä jängillä ja saapuu Purnumukan saamelaiskylään. Kevyesti virtaava, kaunis erämaajoki on varsin mutkainen, eikä vaikeita koskipaikkoja ole. Virtaama kuljettaa kanoottia eteenpäin, paikoin helpot kosket vauhdittavat kulkua. Vesireitin lähtöpaikka on Tankapirtin kohdalla olevan sillan yläpuolella. Joessa esiintyy purotaimenta ja harjusta.
  • Vaiskojoen-Raudanjoen vesireitti 1, TorvinenRistonmänniköntie, 24 km, 8-10 h. Lähtöpiste on Torvisen kylässä veneenlaskuluiskalla. Reitti sopii kanootille ja kajakille. Vaiskojoessa on muutamia matalia hiekkadyynejä, mutta ei koskia. Joki on varsinkin lopussa mutkainen ja erämainen, ja laskee Raudanjokeen 8 km:n päässä lähtöpisteestä. Raudanjoki saa lisää leveyttä ja virta muuttuu kevyeksi. 9 km melonnan jälkeen joen eteläpuolella kohoaa upea Tapuliharjun nokka. Vanha Mukkalan tila riihineen ja myllyineen on 11 km:n kohdalla. Sitä seuraavat kalaisa koskiosuus ja kaunisrantainen suvanto. Ennen päätepistettä on vielä pari helppoa koskea. Reitti päättyy Vuojärvestä Riipiin johtavalle Ristonmänniköntielle. Ennen siltaa on joessa saari, joka tulee kiertää tulosuunnassa oikealta puolelta. 
  • Vaiskojoen-Raudanjoen vesireitti 2, RistonmänniköntieRaudanjoki, 16 km, 6-8 h. Joki kulkee hiljaisen ja asumattoman erämaan keskellä, mutta on haastavampi kuin edeltävä osio. Reitin alussa on pitkä koski-nivaosuus, jonka kosket ovat hieman hankalakulkuisia. Koskiosuus loppuu Suikelopuljun länsipuolelle, josta alkaa hyväkulkuinen suvanto. Reitti jatkuu helpohkojen koskien ja suvantojen rytmittämänä. 10,5 kilometrin päässä lähtöpisteestä saavutetaan Varotusmukka, joka on vanha uiton lanssipaikka. Viimeisten helppojen koskien jälkeen saavutaan laavulle, joka on reitin päätepiste. Laavulle tulee puomitettu huoltotie. Laavun jälkeen on hyvin hankalia koskia, ja suosittelemme ehdottomasti rantautumaan jo laavun kohdalla.

Riipijoki on kaunis ja erämainen melontajoki. Kuva Kaarron sillalta, jonka kohdalta on mukava lähteä melomaan.

 

Muut reitit

  • Luiron melontareittiehdotus, LokkaAllemalehto, 50 km, 1-2 vrk. Helpohko reitti sopii myös perheille. Lähtö Lokan kylästä riippusillan kohdalta, päätepiste Moskuvaaran tien päässä Allemalehdossa. Erämaajokien kiistaton kuningas, tuhatmutkainen Luiro, saa alkunsa tiettömien taipaleiden takaa UK-puistosta, Luirojärvestä. Korkean veden aikaan on mahdollista meloa pohjoiseen aina Luirojärvelle saakka. Suosittelemamme melontareitti kuitenkin suuntaa Lokasta myötävirtaa etelään, eikä ole kansallispuiston alueella. 
  • Riipijoen melontareittiehdotus, RiipiUnari, 70 km. Reitistä voi kulkea myös lyhyempiä osuuksia, ja se sopii omatoimiselle, seikkailua etsivälle melojalle. Kuivana aikana koskipaikoissa on erityisesti reitin alkupäässä kiviä. Riipijärven ja Unarin väliin jää kaunis järvikylien alue, jossa Riipijoki virtaa erämaisissa maisemissa. Reitti etenee Kieringin ja Kukasjärven kylien sivuitse Unarin kylään. Liikkeelle kannattaa lähteä joko Riipijärveltä tai Kaarron sillalta (kartta), jossa on komea tulipaikka tien ja joen risteyskohdassa. Päätepisteessä Unarinjärven Moulusjokisuulla on pienvenesatama ja laavu.

Vinkki! Sompion luonnonpuiston alueella voit kokea yhden komeimmista maisemista meloen. Sompiojärven rannassa on venelaituri ja tulipaikkoja (kartta). Melo suurnoita Akmeelin haudalle (kartta), ja ihaile samalla uskomatonta maisemaa kohti Nattastuntureita. 

Retkeily tapahtuu aina omalla vastuulla. Erityisesti matalan veden aikaan on koskipaikoissa kiviä.

Anna palautetta