VENEILY JA MELONTA


Kuva: Marjo Harjula

 

Sodankylä tarjoaa mukavat veneily- ja melontamaisemat: on metsäalueilla virtaavia jokia, aavojen suoalueiden halki mutkittelevia uomia sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvien suuret vesialueet. Reittejä löytyy moneen makuun; helposta vaativiin - myös aloittelijoille ja perheille sopivia vaihtoehtoja.

 

Kuva: Marjo Harjula
 

Lapland Safaris Luosto

Orresokantie 1

99555 Luosto

Puh. 016 624 336

This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

www.laplandsafaris.com/fi

 

 

Lauri Ukkola

Puh. 0400 295 421

This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

 

 

Melontaa Sattasjoella

 

Retkeily vesireiteillä tapahtuu aina omalla vastuulla. Erityisesti matalan veden aikaan on koskipaikoissa kiviä.

 

* helppo - aloittelijoille
** helpohko - vähän laskeneille
*** vaativa - eksperteille
**** vaativa - tosieksperteille

 

Jeesiöjoki

Pituus: Jeesiö - Sodankylä n. 44 km
Laskuaika: Jeesiö - Sodankylä n. 1 - 2 vrk
Lähtöpaikat: Jeesiön kylä
Rantautuminen: Sodankylän kirkonkylän Valion ranta tai Nilimellan leirintäalueen ranta.
Vaikeusaste: Jeesiö - Sodankylä väli on helppo. Reitillä on muutama koski (*). Reitti on helppo ja sopii myös perheille ja aloittelijoille.
Kalastus: Joki kuuluu alkumatkalta Jeesiö - Pumpasen jakokunnan vesistöön. Liikkuvannivan niskalta Ukonmukkaan on Sukuvaaran yksityiset vesialueet. Näihin ei ole lupia myytävänä. Loppumatkalta vesistö kuuluu Kirkonkylän kalastuskunnalle, jonka alueelle lupia myy Sportia - Harjus (016) 613 505. Kalastuskausi koko vuosi (rauhoitus). Kalasto: harjus, taimen
Nähtävyyksiä: Kaarestunturi
Yöpymispaikat: Sodankylän keskustassa on hotelleja sekä leirintäalue.

 

Jeesiöjoen vesireitti 1 (reitin kuvaus)

Yleistä

Jeesiöjoki virtaa Kittilän kunnan puolelta Tepsan ja Jeesiön kautta Sodankylän kirkonkylän kohdalle, jossa se laskee Kitiseen. Joki on välillä vesikasvillisuuden peittämä ja vaikeita koskia joesta ei löydy.

Tepsa - Jeesiö

Lähtöpaikka on Tepsan kylän kohdalta, jossa Kittiläntie ylittää Jeesiöjoen. Tepsa on Kittilän kunnan puolella. Reitti on kulkukelpoinen myös veneellä. Joki on alkumatkaltaan mutkaista ja kevyesti virtaavaa. Rannoilla on vanhoja latoja, joita on käytetty rantaniittyjen heinän varastointiin. Matkan jatkuessa virta vähenee ja joki muuttuu suvantomaiseksi.

Pieni nivapätkä löytyy 11 km:n päästä Sarrinivan poroerotuspaikan kohdalta. Rannassa on porokämppä ja kämpän alapuolella on rakennus aivan joen rannassa. Porokämpän ranta on yksityisen omistuksessa. Joki jatkuu suvantona aina Jeesiön kylälle saakka, josta löytyy ensimmäinen koski. Kosket ovat helppoja ja laskeminen sujuu turvallisesti. Kokonaispituus välillä Tepsa - Jeesiö on n. 23 km ja aikaa melontaan kannattaa varata 8 - 10 tuntia.

Yhteenveto

Vesireitti Tepsa - Jeesiö on pituudeltaan n. 23 km ja aikaa kuluu matkaan n. 8 - 10 tuntia. Reitti on kulkukelpoinen kanootilla, kajakilla ja veneellä. Joki on kevyesti virtaavaa ja suurelta osin suvantomaista. Reitillä ei ole vaikeakulkuisia koskia ja se sopii myös aloittelijoille ja perheille. Leväsaaren kohdalla tehdään jokirannassa heinää vielä tänäkin päivänä. Joen kalastoon kuuluvat taimen, harjus, hauki ja ahven.

 

Jeesiöjoen vesireitti 2 (reitin kuvaus)

Yleistä

Jeesiöjoki virtaa Kittilän kunnan puolelta Tepsan ja Jeesiön kautta Sodankylän kirkonkylän kohdalle, jossa se laskee Kitiseen. Joki on välillä vesikasvillisuuden peittämä ja vaikeita koskia joesta ei löydy.

Jeesiö - Sodankylä

Jeesiön kylän ohitettuaan joki jatkuu suvantona muutaman kilometrin. Suvannoissa on runsas vesikasvillisuus ja virtausta ei ole juuri lainkaan.

Nivaosuus alkaa Perttamo-ojan suulta ja jatkuu ohi kauniin Konttisenniemen. Autionivasta 2 km alavirtaan on ensimmäinen koski. Suutajankoski on helppokulkuinen ja sen alapuolisen Vääräkkäkosken voi laskea turvallisesti. 10 km Jeesiöstä on Sotakoski, jonka jälkeen on Joukhaiskoski. Molemmat kosket ovat helpohkoja ja laskeminen sujuu ongelmitta.

Joukhaiskosken jälkeen alkaa 13 km pitkä suvanto-osuus. Korusnivan jälkeen on pari kilometriä pitkä Kissasuvanto, jonka päättää Juontoniva, joka aloittaa niva-osuuden. Nivoissa virtaus kuljettaa kanoottia kevyesti. Ämpärisaaren ohitettua tulee Satinkijyrhämä. Naamakoski päättää niva-osuuden, jossa välillä on myös pieniä lyhyitä koskia. Kaikki kosket ja nivat ovat turvallisia laskea. Loppumatka n. 5 km on jälleen suvantoa. Reitti päättyy kirkonkylän leirintä-alueen rantaan, jossa on veneenlaskuluiska ja kahvila.

Yhteenveto

Vesireitti Jeesiö - Sodankylä on n. 44 km ja aikaa retkeen kannattaa varata 1 - 2 vrk. Reitti on kulkukelpoinen kanootilla, kajakilla ja veneellä. Osuudella ei ole vaikeita koskia ja se sopii myös perheille. 

Kalastus kannattaa lisätä melonnan ohessa mukaan retken ohjelmaan, jotta matka ja aika kuluisivat mielekkäästi pitkillä suvanto-osuuksilla. Sodankylän kalastuskunta istuttaa jokeen pyyntikokoista taimenta ja kirjolohta. Vieheeseen voi tarttua koskissa myös harjus tai luontaisesti lisääntyvä taimen. Suvannoista saadaan suuria haukia ja ahvenia.

 

Kelujoki

Pituus: Siurunmaa - Sodankylä n. 21 km
Laskuaika: Siurunmaa - Sodankylä n. 8 - 10 tuntia
Lähtöpaikat: Siurunmaan kylän sillan yläpuolelta
Levähdyspaikka: Kaunisniemen puolikota
Rantautuminen: Vesireitti päättyy Sodankylän keskustan uimarannalle, jossa on myös Nilimellan leirintäalue.
Vaikeusaste: Reitti on helppo. Reitin loppupuoliskolla on muutama helppo koski (*). Laskettavissa myös veneellä. Sopii myös perheille.
Kalastus: Vesistö kuuluu suurelta osin Sodankylän kalastuskunnan omistukseen. Lupia saa Sportia-Harjuksesta, Sport Simoselta ja Neste Lompolontieltä. Reitin alkuosasta n. 3 km kuuluu Siurunmaan jakokunnan vesistöön.
Yöpymispaikat: Sodankylän keskustassa on hotelleja sekä leirintäalue.

 

Kelujoen vesireitti (reitin kuvaus)

Yleistä

Kelujoki lähtee Kelujärvestä ja laskee Kitisenjokeen Sodankylän kirkonkylän pohjoispuolelle. Joki alittaa Tanhuantien kahdesta kohtaa ja ohittaa Siurunmaan kylän aivan tien vierestä.

Vesireitti

Reitti lähtee Siurunmaan kylän Kuokkasentien sillan yläpuolelta. Joki on alkuosuudelta valtaosin kasvillisuuden peittämää, mutta selvä väylä erottuu. Vesi virtaa hitaasti ja syvyyttä joen uomassa on riittävästi vene-, kanootti- ja kajakkiretkeilyyn.

Joki jatkuu tasaisena virtana ja vesikasvillisuus vähentyy itse joessa. Kaikki vuopajat ja mutkissa olevat lompareet ovat kasvillisuuden peittämiä. Levähdyspaikka on Kaunisniemen puolikota n. 5 km Siurunmaasta. Rovajoki laskee Kelujokeen reitin puolenvälin kohdalla, josta joki saa lisää leveyttä ja virtaama kasvaa.

Vajaan kilometrin päässä Iisakkinivasta alavirtaan tulee Soutuniva, jossa on pieni koski. Sen alapuolelta kannatta kokeilla pyydystää harjusta. Joki jatkuu pienien nivojen ja suvantojen vuorotellessa. Juontokoski on ensimmäinen paikka, jossa kanootti voi kuivan kesän aikaan saada pohjakosketuksia. Kosken jälkeen jatkuu kivikkoinen Kaivosniva, jonka kanootilla helposti ohittaa.

Syvänteet nivoissa antavat kaloille hyviä piilopaikkoja. Näissä siiman päähän voi saada harjuksen tai jopa taimenen. Kinnisen korvallisen sillan alapuolella on matala paikka, jossa vähävetisenä aikana joutuu kanoottia taluttamaan muutaman metrin. Sillan jälkeen kilometri alavirtaan Kelujoki laskee Kitiseen, jota pitkin melotaan Nilimellan uimarannalle, mikä on reitin päätepiste. Valmiilta veneluiskalta kanootit nostetaan peräkärrylle.

Yhteenveto

Kelujoki on hitaasti virtaava, pääuomasta syvä ja alkumatkalta hieman kasvillisuuden peittämä joki. Pusikkoiset rannat peittävät näkyvyyden varsinkin joen pohjoispuolelta. Melontaan joki soveltuu hyvin. Asutus reitin varrella on vähäistä lukuun ottamatta väliä Huotarinniva - Juontokoski, jolla on tiheään kesämökkejä ja muutama asuinrakennus. Kitisen rannoilla on asutusta.

 

Luirojoki

Yleistä

Luironjoen alku sijaitsee UK-puistossa Luironjärvessä ja korkean veden aikaan on mahdollista meloa jopa sinne asti. Luironjoki laskee mutkitellen Lokan tekoaltaalle, josta se jatkuu padon jälkeen n. 140 km matkan Lokan kylästä Tanhuan ja Luiron kylän ohitettuaan Kairalan kylän alapuolelle, jossa se yhtyy Kitisenjokeen. Alla on esitetty yksi reittivaihtoehto melojalle tämän vanhastaan tunnetun vesireitin varrelta.

Pituus: Lokka - Allemalehto n. 50 km
Laskuaika: 1 - 2 vrk
Lähtöpaikka: Lokan kylän riippusillan kohdalta
Rantautuminen: Moskuvaaran tien päässä Allemalehdossa
Vaikeusaste: Laskettavissa myös veneellä. Sopii myös perheille.
Kalastus:
Yöpymispaikat: Mökkimajoitusta Lokassa: Lokan Luonnonvaraosuuskunta 0400 - 222 497, RM Poro ja Erä 0400 - 318 061.

 

Riipijoki

Yleistä

Reitin alku sijaitsee n. 30 km:n päässä Sodankylän keskustasta länteen Riipijärvellä. Riipijoki sijaitsee erämaisissa maisemissa. Reitti menee Kieringin ja Kukasjärven kylien sivuitse Unarin kylään. Riipijärven ja Unarin väliin jää järvikylien alue, jolla voi myös retkeillä kanootilla Ulingas-joella alkukesästä vedenpinnan ollessa riittävän korkealla.

Pituus: Koko reitin pituus on n.70 km (Riipi - Unari), mutta siitä voi valita itselleen sopivan osuuden. Unarinjärveltä matkaa voi jatkaa vielä alaspäin Meltausjokea myöten.
Lähtöpaikat: Riipijärvi tai Kaarron silta (Riipistä n. 5 km Meltauksentietä, paikalla kota tulentekopaikkoineen)
Rantautuminen: Unarinjärvellä Moulusjokisuulla pienvenesatama
Soveltuvuus: Reitti sopii omatoimiselle seikkailua etsivälle melojalle. Kuivana aikana koskipaikoissa on (erityisesti reitin alkupäässä) kiviä.
Nähtävyyksiä: Ulingasmylly Unariin laskevan Ulingasjoen varrella. Uimaniemestä paikalle pääsee patikkapolkua myöten (n.1,5 km).
Yöpymispaikat: Kariniemen maatila 0400 295 429, Kettumökki 0400 603 348, Unarin Kämppäkartano 0400 452 483

 

Sattasjoki

Pituus: Nuttion kämppä - Rajala n. 15 km, Rajala - Sattasen kylä n. 27 km, Nuttion kämppä - Sattasen kylä n. 42 km
Laskuaika: Nuttion kämppä - Rajala n. 1 päivä, Rajala - Sattasen kylä n. 1 päivä, Nuttion kämppä - Sattasen kylä n. 2 päivää
Lähtöpaikat: Nuttion kämpän kohta, 12 km Rajalasta länteen Rajalan kylä
Rantautuminen: Retken voi päättää joko Rajalan kylään tai Sattasen kylän kohdalle nelostien sillan alapuolelle
Vaikeusaste: Nuttion kämppä - Rajala väli on helpohko (**). Reitillä yksi laskukelvoton koski (Sorvusköngäs ***). Muut kosket ovat helpohkoja (**). Reitillä vaikeita koskia, jotka sopivat kokeneemmille laskijoille. Rajala - Sattasen kylä on kahta koskea lukuun ottamatta helpohko (**). Kahta koskea ei suositella laskettaviksi aloittelijalle (Sattasköngäs, Pitkäkoski***).
Kalastus: Vesistö kuuluu Rajalan ja Sattasen kalastuskunnan omistukseen. Kalastuslupia saa Antti Aikiolta Sattasesta, puh. (016) 638 619.
Nähtävyyksiä: Kaarestunturi
Yöpymispaikat: Sodankylän keskustassa on hotelleja ja Nilimellan leirintäalue.

 

Sattasjoen vesireitti 1 (reitin kuvaus)

Yleistä
Sattanen on kirkasvetinen joki, joka saa alkunsa Kittilän kunnan puolelta Pomokairan jänkähetteistä. Sattanen laskee Kitisenjokeen Sattasen kylän kohdalla, kymmenen kilometriä Sodankylän keskustasta pohjoiseen.
Nuttion kämppä - Rajala
Reitin lähtöpaikka on Nuttion kämpän kohdalla. Kämppä sijaitsee 12 km Rajalan kylästä länteen. Rajalantie on päällystetty kylään saakka ja loppumatka kämpän kohdalle on hyväkuntoista soratietä. Reitti alkaa hitaasti virtaavana suvantona ja kolmen kilometrin jälkeen tulee ensimmäinen helppokulkuinen koski. Koski on n. 200 m pitkä ja joki jatkuu suvantona kilometrin verran. Seuraavan kosken alaosassa on joen yli tehty silta. Koski on helppo ja lasku sujuu ongelmitta. Joki jatkuu suvantomaisena seuraavat neljä kilometriä. Rannoilta löytyy vanhoja latoja, jotka muistuttavat rantaniittyjen käytöstä entisaikaan. Kautoselän poroerotuspaikan kohdalla on joessa pieni koski ja kosken alapuolisen Könkäänniskan suvannon etelänpuoleisen rannan metsässä voi nähdä puisen poroaidan. Sorvusköngäs on vaikea laskettava ja suositeltavaa on taluttaa kanootti rantoja pitkin. Kallioiset rannat ja suuret kivet koskessa saavat aikaan jylhän kosken äänet. Köngäs on maisemiltaan upea ja kuohut matalankin veden aikaan kunnioitettavat. Köngäs rauhoittuu joen leventeeseen. Ennen Pahkakoskea on syvä niva joka on helppokulkuinen. Pahkakosken jälkeen on kevytvirtainen suvanto ja Jäneskoski alkaa seuraavan mutkan jälkeen. Koski on helpohko ja kanootilla laskettava. Ennen Koppelosuvantoa Könkäänpalon kohdalla on 200 m pitkä helppokulkuinen koski. Suvannon jälkeen saavutetaan Sattaspirtti, joka on Setlementtiliiton vuokrakämppä (voi tilauksesta yöpyä, saunoa ja ruokailla). Sattaspirtin kohdalla on joen yli silta. Pirtin jälkeen alkaa Ylikoski, joka koko 300 m matkaltaan on hyväkulkuinen. Ylikoski päättyy Raakesuvantoon. Kuivakoski on alaosaltaan matalahko ja kanoottikulkuista uomaa on vaikea löytää. Viimeinen kilometri ennen Rajalan kylää on suvantoa. Suvantojen välissä on lyhyt Saarikoski. Reitti päättyy Rajalan kylään. Lähtöpaikalta Rajalan kylään tulee matkaa n. 15 km. Reitti on sopiva yhden päivän matkalle. Päivä kuluu melomisen ohessa kalastellen ja maisemia ihastellen. Joen kalastoon kuuluvat taimen, harjus, siika, hauki ja ahven.
Yhteenveto
Reitti on 15 km pitkä ja aikaa kannattaa varata 5 - 7 tuntia. Reitti soveltuu kanootti- ja kajakkiretkeilyyn. Korkeamman veden aikaan reitti on laskukelpoinen myös veneellä. Reitillä on vaikeita koskia ja kanootin joutuu taluttamaan/kantamaan Sorvuskönkään ohi. Maisemat koskipaikoilla ovat upeat. Kalastettavia koskia on paljon ja saaliiksi voi saada harjusta tai taimenta, suvannoista vieheeseen iskee siika, ahven tai hauki. Kalastuslupia Rajalan kalastuskunnan vesille myy Jouko Tyni Rajalassa puh. 0400-291 581.

 

Sattasjoen vesireitti 2 (toinen kuvaus)

Yleistä
Sattanen on kirkasvetinen joki, joka saa alkunsa Kittilän kunnan puolelta Pomokairan jänkähetteistä. Sattanen laskee Kitisenjokeen Sattasen kylän kohdalla, kymmenen kilometriä Sodankylän keskustasta pohjoiseen.
Rajala - Sattasen kylä
Rajalan kylän kohdalla on Kotiniva. Nivan jälkeen alkaa 2,5 km pitkä Kotisuvanto, jonka päättää helppo Kielisenkoski. Kielisenkosken alla Sattasjokeen laskee Saittajoki. Jokisuulta alkaa Saittasuvanto, jonka rikkoo Koppeloniva. Saittajyrämän jälkeen alkaa pitkä nivaosuus, jonka virta jouduttaa matkantekoa mukavasti. Sovasjoki yhtyy Sattasjokeen 5,5 km kohdalla. Madesaaren kohdalta alkaa jälleen nivaosuus, joka jatkuu Harakkanivan ohi. Sattasvaaran leirikeskuksen jälkeen on hyväkulkuinen Rantaväylänniva. Pienien koskien ja nivojen vuorotellessa saavutaan 11 km:n kohdalla olevalle Sattaskönkäälle. Könkään pääuomalla on isoja kiviä ja kanootti kannattaa taluttaa kosken länsirantaa könkään ohi. Peura- ja Väkevänivan jälkeen tulee 13 km:n kohdalla Pitkäkoski. Kosken alapuolinen osuus on vaikeakulkuinen ja isot kivet ovat vaarallisen lähekkäin uomalla. Kanootin taluttaminen etelänpuoleista rantaa on järkevin vaihtoehto ohittaa Pitkäkoski. Kosken jälkeen alkaa pitkä suvanto-osuus. Tuohisaarenniva on suvanto-osuuden puolivälissä, joka on 8 km:n mittainen. Majavanivan jälkeen tullaan Kurkisuvantoon. Sattasjoki jatkuu hyväkulkuisina nivoina ja Sattasen kylä saavutetaan 27 km:n melonnan jälkeen.
Yhteenveto
Reitin Rajala - Sattasen kylä pituus on n. 27 km ja reitin kesto on n. 8 - 10 tuntia. Reitti on kulkukelpoinen kanootilla, kajakilla ja korkean veden aikaan veneellä. Reitillä on kaksi pahaa koskea (Pitkäkoski ja Sattasköngäs), jotka kannattaa ohittaa rantaa pitkin kanoottia taluttaen. Koskissa ja nivoissa on riittävästi vettä turvalliseen matkantekoon. Sattasjoen melontaretkeen kannatta liittää kalastusta. Joesta löytyy toinen toistaan parempia koskia ja nivoja, joissa taimen ja harjus viihtyvät. Kalastuslupia Sattasen kalastuskunnan vesille myy Antti Aikio Sattasen kylässä, puh. (016) 638 619.
Huomio! Kelukosken voimalaitos vaikuttaa Sattasjoen alapuoliseen vesistöön 10 kilometriä jokisuulta ylävirtaan.

 

Tankajoki

Pituus: Tankapirtti - Purnumukka n. 15 km
Laskuaika: Tankapirtti - Purnumukka n. 5 - 6 tuntia.
Lähtöpaikat: Tankapirtin eteläpuolella olevan nelostien sillan yläpuoli. Joen rantaan tulee vanhan nelostien pohja. Vuotsosta 16 km pohjoiseen ja Kakslauttasesta 8 km etelään.
Vaikeusaste: Joki on helppokulkuinen (*). Sopii myös perheille.
Kalastus: Joessa saa kalastaa lunastamalla Metsähallituksen Itä-Lapin viehekalastusluvan. Lupia saa Tankavaaran opastuskeskuksesta.
Nähtävyyksiä: Purnumukan lapinkylä
Yöpymispaikat: Purnumukasta matkaa Hotelli Kakslauttaseen (puh. (016) 667 100), Muotkan Majalle (puh. 020 452 9730), Tievatuvalle (puh. (016) 667 103 / 040 - 820 7110) ja Kiilopään retkeilykeskukseen (puh. (016) 670 0700) 25 - 30 km. Saariselän matkailukeskukseen n. 45 km. Vuotsossa on Vuotson maja, puh. 040-533 9880. Tankavaarassa Kultakylä, puh. (016) 626 158.
 

Tankajoen vesireitti (reitin kuvaus)

Yleistä
Tankajoki virtaa Sodankylän kunnan pohjoisosassa, Vuotson ja Saariselän tuntureiden välisillä jängillä. Joki alittaa nelostien Tankapirtin kohdalla ja virtaa kohti Porttipahtaan allasta ohittaen Purnumukan lappalaiskylän.
Nelostie - Purnumukka
Tankajoen vesireitin lähtöpaikka on Tankapirtin kohdalla olevan sillan yläpuolella. Joen rantaan pääsee uudelta nelostieltä Kotikuusikon päältä risteytyvää vanhaa nelostien pohjaa pitkin. Tie menee aivan jokirantaan, josta on helppo laskea kanootit vesille.
Tankajoki virtaa kevyehkösti ja syvyyttä joessa on riittävästi kanootti- ja kajakkiretkeilyyn. Joki on luonnontilainen kaunis erämaajoki. Tankajoki virtaa nelostieltä lähdettäessä jänkien keskellä mutkitellen. Joentörmät ovat korkeat ja luonto on erämaisen hiljainen. Syksyllä rannat ovat ruskan kauniisti sävyttämät. Joki on varsin mutkainen eikä vaikeita koskipaikkoja ole. Kevyt virtaama jatkuu tasaisena ja se kuljettaa kanoottia eteenpäin. Kaita - Kotsamon rantapenkalla on paljon käytetty tulipaikka. Vesireitti jatkuu muutaman helpon kosken vauhdittaessa kanootin kulkua, kunnes saavutetaan Kettusuvanto. Joki mutkittelee ohi Kivenmaan ja Vuotsonjängän upeiden maisemien saatellessa matkaa. Tasaisen ja kevyen virran kuljettamana saavutetaan Purnumukka n. 15 km melonnan jälkeen.
Yhteenveto
Tankajoen vesireitti on n. 15 km pitkä ja aikaa matkaan kuluu 5 - 6 tuntia. Reitti on kulkukelpoinen kanootilla ja kajakilla. Joki on kaunis erämaajoki ja virtaus on kevyt. Reitti sopii perheille ja vähän meloneille. Joessa esiintyy purotaimenta ja harjusta, joita kannattaa kokeilla pyydystää melonnan ohessa. Kalastamiseen tarvitsee Metsähallituksen Itä-Lapin vieheluvan ja valtion kalastuksenhoitomaksun. Joella on myös yksityisiä vesialueita, missä ei saa kalastaa ilman vesialueen omistaja lupaa.

 

Vaiskojoki - Raudanjoki

Pituus: Torvinen - Vuojärvi - Riipintien silta n. 24 km, Vuojärvi - Riipintien silta - Raudanjoki n. 16 km, Torvinen - Raudanjoki n. 40 km
Laskuaika: Torvinen - Vuojärvi- Riipintien silta n. 8 - 10 tuntia, Vuojärvi - Riipintien silta - Raudanjoki n. 6 - 8 tuntia, Torvinen - Raudanjoki n. 1 - 2 vrk
Lähtöpaikat: Torvisen kylän pohjoispuolelle olevalta P-paikalta Vuojärvi - Riipintien sillalta. Vuojärveltä lähtevää Riipintietä n. 5 km länteen.
Rantautuminen: Retken voi päättää joko Riipi - Vuojärventien sillalle tai Raudanjoen virkistyskalastusalueen laavulle.
Vaikeusaste: Torvinen - Vuojärvi - Riipintien väli helpohko, reitillä muutama koski (**), Vuojärvi - Riipintien silta - Raudanjoki väli helpohko. Reitillä hieman kovempi virtaama kuin yläjuoksun reitillä. Koskien pääuomissa vaarallisia kiviä (**).
Kalastus: Vesistö kuuluu suurelta osin Torvisen kalastuskunnan vesistöön ja kalastus on sallittua kalastuskunnan viehekalastusluvalla. Reitillä on paljon yksityisiä vesialueita. Reitti päättyy Metsähallituksen kalastusalueelle (Raudanjoen yhteiskalastuslupaa saa Sodankylän Sportia-Harjuksesta).
Yöpymispaikat: Raudanjoella Visatupa (puh. (016) 634 133 / 040 - 549 4946). Luoston matkailukeskukseen matkaa Raudanjoelta n. 35 km.
 

Vaiskojoki - Raudanjoen vesireitti 1 (reitin kuvaus)

Yleistä
Jokireitti sijaitsee Sodankylän kunnan eteläosassa välillä Torvinen - Raudanjoki. Reitti kulkee erämaiden keskellä ja joet ovat luonnontilaisia.
Torvinen - Vuojärvi - Riipintien silta
Reitin lähtöpiste on Torvisen kylän pohjoispuolella olevan P-paikan kohdalla. Vaiskojoki alittaa nelostien 25 km Sodankylän kirkonkylästä etelään. Luostolta lähtöpisteeseen on matkaa 17 km. Jokireitti soveltuu kanootti- ja kajakkiretkeilyyn. Lähtöpaikalla on sorapohjainen valmis veneenlaskuluiska, josta vesillelasku sujuu vaivatta. Vaiskojoen osuudella ei ole koskipaikkoja, mutta matalia hiekkadyynejä on matkan varrella muutama. Joki on varsinkin loppuosaltaan varsin mutkainen ja erämainen. Vaiskojoki laskee Raudanjokeen 8 km:n päässä lähtöpisteestä. Raudanjoki saa lisää leveyttä ja virta muuttuu kevyeksi. 9 km melonnan jälkeen joen eteläpuolella kohoaa upea Tapuliharjun nokka. Mukkalan tila on n. 11 km:n kohdalla. Talo on kesäasuttavassa kunnossa ja talon pihassa on vanha riihi, joka on rakennettu 1800-luvun alussa. Vanha mylly on siirretty joelta pihapiiriin. Mukkalan rannasta muutama sata metriä alavirtaan alkaa koskiosuus, jossa voi kokeilla kalaonneaan. Joki jatkuu suvantomaisena ja upeat rannat antavat erämaisen tunnelman. Seuraava koskipaikka tulee 16 km melonnan jälkeen. Koskista voit saada saaliiksi harjusta tai jopa taimenta. Ennen Vuojokisuuta on vielä yksi koskipaikka, jonka kanootilla ohittaa helposti. Jokisuulta alkaa pitkä koskiosuus, josta kalamiehen kannattaa kokeilla harjuksen narrausta. Ennen Riipi - Vuojärventien siltaa on joessa saari, joka tulee kiertää tulosuunnassa oikealta puolelta. Saaren vasemmanpuoleisen uoman rantaan tulee tie, johon päiväretken voi päättää. Matkaa lähtöpisteestä Riipi - Vuojärventien sillalle tulee n. 24 km ja aikaa melontaan tulee varata 8 - 10 tuntia.
Yhteenveto
Vesiretkeilyreitti välillä Torvinen - Riipi - Vuojärvitien silta on n. 24 km pitkä. Reitti sopii yksipäiväiseen melontaretkeen ja on kulkukelpoinen kanootilla ja kajakilla. Vaiskojoki on mutkainen ja kevyesti virtaava. Vaiskojoki laskee Raudanjokeen 8 km:n päässä lähtöpisteestä. Yhtymäkohdasta joki levenee ja Raudanjoessa on muutama helpohko koskiosuus. Joki kulkee hiljaisella seudulla antaen erämaamaisen tunnelman. Törmät ovat korkeat, maisema vaihtuu ja matka jatkuu kuin huomaamatta kauniin jokimiljöön saatellessa. Vesistö kuuluu Torvisen kalastuskunnan vesistöön. Kalastuskunnan puheenjohtaja on Pekka Seipäjärvi, puh. (016) 632 142.
 

Vaiskojoki - Raudanjoen vesireitti 2 (reitin kuvaus)

Vuojärvi - Riipitien silta - Raudanjoki
Reitin toinen osuus on 16 km pitkä. Lähtö on Riipi - Vuojärvitien sillalta ja päätepiste Raudanjoen virkistyskalastusalueen laavun kohdalla. Sillan alapuolisen suvannon jälkeen tulee mutka oikeaan, josta alkaa pitkä koski-nivaosuus. Kosket ovat hieman hankalakulkuisia. Koskiosuus loppuu Suikelopuljun länsipuolelle, josta alkaa hyväkulkuinen suvanto. Suikelopuljun kohdalle rantaan on Metsähallitus rakentanut laavun. Sen kohdalla kalastava vesiretkeilijä voi kokeilla kalaonneaan ja hengähtää ensimmäisen koskiosuuden jälkeen. Matkaa sillalta tulipaikalle on n. 2 km. Kolmen kilometrin melomisen jälkeen tulee seuraava koski. Kosken jälkeen tulee joessa levenne, jossa on kolme saarta. Pääuoma kulkee saarten vasemmalta puolelta ja saarten jälkeen tulee lyhyt helppokulkuinen koski. Lyhyen kosken jälkeen on melottu 4 km ja joki jatkuu suvantona aina 7,5 km:n kohdalle. Jokireitti jatkuu suvantona ja 10,5 km jälkeen saavutetaan Varotusmukka, joka on vanha uiton lanssipaikka. Suvantojen jatkuessa 12,5 km:n kohdalla on pieni helppokulkuinen koski. Rannalla olevien mökkien pihoihin tulee Visatuvan kohdalta Seipäjärventieltä erkaneva ajokuntoinen tie. Kolme kilometriä alavirtaan tulee seuraava koski. Koskissa on selvä pääuoma ja ne ovat helppokulkuisia. Puolen kilometrin koskiosuuden jälkeen joen itäpuolen rannalla on laavu, joka on reitin päätepiste. Joen rantaan laavun kohdalle tulee tie, joka on katkaistu puomilla. Tietä käytetään laavun huoltotienä. Laavulla on wc, tulipaikka ja paikalla on valmiita polttopuita. Laavun alapuoliset kosket olivat niin heikkokulkuisia, että testausryhmä suosittelee rantautumista laavun kohdalla. Suuret kivet pääuomalla olivat vaarallisia nyt matalankin veden aikaan ja kanootin kaatuminen oli monesti lähellä ennen testausryhmän rantautumista. Kannoimme suosiolla kanootin Seipäjärventielle. Korkean veden aikaan pääuoman kivet eivät ole näkyvissä ja vaarallisuusaste moninkertaistuu.
Yhteenveto
Reitin toisen osuuden pituus on 16 km. Reitti on kulkukelpoinen kanootilla ja kajakilla ja aikaa vesiretkeen tulee varata 6 - 8 tuntia. Kosket ovat vaikeampia ja virtaama kovempi kuin Torvinen - Riipi - Vuojärvitien välisen reitin. Osuuden alkupätkällä on vaikeita koski- ja nivaosuuksia. Joen suvanto-osuudet ovat reitin keskivälillä ja niitä rikkovat lyhyet helppokulkuiset koskipätkät. Joki kulkee hiljaisen ja asumattoman erämaan keskellä. Suikelopuljun kohdalla on Metsähallituksen rakentama laavu. Reitin päätepisteessä on laavu, jossa on wc ja tulipaikalla valmiit polttopuut. Raudanjoen yhteiskalastuslupaa myy Sportia-Harjus Sodankylässä.

 

Lokka ja Porttipahta

Yleistä
Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat tekojärvet tarjoavat laajat kalastus- ja vesiretkeilyalueet. Sodankylän keskustasta ajellaan n. 70 km pohjoiseen pitkin E75:ä (entistä nelostietä) ja tullaan Porttipahtaan altaalle. Kitisenjoen yläjuoksulle tehdyllä Porttipahdan tekoaltaalla on uistelukalastajalle upeat puitteet. Kirkasvetiseltä järveltä saa kalaa taimenesta ja järvilohesta alkaen. Tulistelupaikkoja laavuineen on rakennettu järven rannoille mm. Sommasenpalon saaressa järven keskiosassa ja Kuontalopalon kohdalla järven länsipuolella on hyväkuntoiset laavut. Tankajokea ja Vuotson kanavaa pitkin pääsee Vuotsoon, jossa on kauppa ja majoitusta. Vuotson kanavaa pitkin pääsee myös Lokan tekoaltaalle. Lokkaan pääsee myös maanteitse Tanhuan kautta. Matkaa Sodankylän keskustasta tulee 85 km. Lokan allas tarjoaa myös mainiot kalavedet läpi vuoden. Siika, ahven, hauki ja taimen ovat yleisimmät pyytäjän saamat lajit. Täällä voi kalastaa ammattitaitoisen oppaan vetämällä kalastusretkellä. Lokan kylästä löytyy matkailijalle muitakin palveluja, mm. opastettuja lintubongausretkiä vaikkapa merikotkaa katsomaan. Lokan ja Porttipahdan kalasatamista saa jäähileitä 3 euron hintaan. Jäähileen ovi aukeaa tekstiviestillä, tarkemmat ohjeet löytyvät paikan päältä.
Veneenlaskupaikat: Isot veneet voi laskea vesille Siltaharjun kalasatamassa, joka sijaitsee Porttipahdan altaan ylittävän sillan pohjoispuolella nelostien tuntumassa tai Kilopuuvaaran kalakentältä, joka löytyy n. 20 km nelostieltä yli Porttipahdan padon vievää tietä järven eteläpuolelta. Pienempiä veneitä voi laskea vesille muualtakin järven rannoilta (mm. Siltaharjun sillan vierestä). Lokan altaalle veneen voi laskea Lokan kalasataman lisäksi Vuotson Sarvikotamaan tien päästä. Muitakin laskupaikkoja löytyy järvelle em. kartasta.
Kalastusluvat: Jos kalastat Lokalla ja Porttipahdalla vain yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä tarvitset vain läänikohtaisen vieheluvan suoritetun kalastuksenhoitomaksun lisäksi. Jos kalastat useammalla tarvitset vesialueen omistajan (täällä Metsähallitus) vieheluvan suoritetun kalastuksenhoitomaksun lisäksi. Ulkopaikkakuntalaisille myydään myös verkkolupia.
Lupia myyvät: Lokan kauppa (puh. (016) 634 453), Vuotson kauppa (puh. (016) 626 111, koti (016) 626 201), Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara (puh. 020 564 7251), Sodankylässä Urheilu-Harjus (puh. (016) 613 505), Neste-huoltoasema Mokko (puh. 0207 961690), Shell-huoltoasema (puh. (016) 636 051)
Majoitusta ja muita palveluja:
Peurasuvannossa: Peurasuvannon Lomakylä puh.  0400- 177 259
Vuotsossa: Vuotson kauppa K-Valinta Sieppi puh. (016) 626 111 / 0400 326 979 (koti (016) 626 201), Vuotson Maja (016) 626 158
Lokassa: Lokan luonnonvaraosuuskunta puh. (016) 222 497, Sekatavarakauppa Kavakka puh. (016) 634 453, RM Poro ja Erä 0400 - 318 061.